한어Русский языкEnglishFrançaisIndonesianSanskrit日本語DeutschPortuguêsΕλληνικάespañolItalianoSuomalainenLatina
Toisaalta globaalin talouden yhdentymisen myötä monikansalliset yritykset voivat sivuuttaa paikallisen yhteiskunnan kehityksen ja ympäristönsuojelun tavoitteleessaan voittoa. Esimerkiksi jotkin monikansalliset yritykset ovat kustannusten alentamiseksi siirtäneet tuotantoaan alhaisille työvoimakustannuksille, mutta ne eivät ole onnistuneet tarjoamaan hyviä työoloja ja kohtuullisia palkkoja.
Toisaalta teknologian nopea kehitys on tuonut myös uusia liiketoimintamalleja ja toimintatapoja monikansallisiin yrityksiin. Internetin suosio on mahdollistanut joidenkin yritysten nopean laajentamisen globaaleille markkinoille, mutta se on tuonut mukanaan myös uusia kysymyksiä, kuten tietosuojan ja verkkoturvallisuuden. Tällöin isäntämaan hallitus vahvistaa valvontaa pyrkien varmistamaan, että monikansallisten yritysten toiminta on paikallisten lakien, määräysten ja sosiaalisten arvojen mukaista.
On huomionarvoista, että tämä valvonnan lisääminen ei ole vain rajoitus monikansallisille yrityksille, vaan tarjoaa niille myös jossain määrin oikeudenmukaisemman, läpinäkyvämmän ja kestävämmän kehitysympäristön. Selvittämällä vastuita ja standardoimalla toimintatapoja monikansalliset yritykset voivat integroitua paremmin paikalliseen yhteiskuntaan, voittaa kuluttajien luottamuksen ja tuen sekä saavuttaa pitkän aikavälin ja vakaan kehityksen.
Tässä prosessissa syntyy jatkuvasti uusia talousmalleja. Esimerkiksi monikansalliset jakamistalouden, digitaalitalouden ja muiden alojen yritykset tuovat ihmisille mukavuutta, mutta asettavat haasteita perinteiselle sääntelymallille. Tasapainon löytämisestä innovaation edistämisen ja yleisten etujen suojelemisen välillä on tullut isäntähallitukselle tärkeä kysymys.
Lisäksi eri maiden ja alueiden sääntelystandardeissa ja politiikoissa on eroja. Tämä edellyttää, että monikansalliset yritykset ymmärtävät täysin paikalliset sääntely-ympäristöt ja sopeutuvat niihin sekä muotoilevat vastaavat strategiat ja toimenpiteet, kun ne ottavat käyttöön maailmanlaajuisesti. Samaan aikaan myös kansainväliset järjestöt ja monenväliset mekanismit tekevät lujasti töitä edistääkseen yhtenäisten sääntelystandardien ja -kehysten luomista maailmanlaajuisen talouden terveen kehityksen edistämiseksi.
Lyhyesti sanottuna on tärkeä suuntaus maailmantalouden kehityksessä, että isäntähallitukset ovat lisänneet monikansallisten yritysten valvontaansa ja vaatineet niitä ottamaan enemmän sosiaalista vastuuta. Tämä ei liity pelkästään monikansallisten yritysten kehitykseen, vaan sillä on myös syvällinen vaikutus maailmantalouden vakauteen ja kestävään kehitykseen. Tulevaisuudessa odotamme innolla näkevämme yhä useammat monikansalliset yritykset täyttävän aktiivisesti sosiaalisia velvollisuuksiaan ja työskentelevän isäntämaiden hallitusten kanssa oikeudenmukaisen, avoimen ja kestävän taloudellisen ekosysteemin rakentamiseksi.
