한어Русский языкEnglishFrançaisIndonesianSanskrit日本語DeutschPortuguêsΕλληνικάespañolItalianoSuomalainenLatina
Internet-aikakaudella erilaisten teknologioiden kehitys on vaikuttanut syvästi ihmisten viihdevalintoihin ja kulttuuriseen kognitioon. Esimerkiksi SAAS-itsepalvelusivustojen rakentamisjärjestelmän syntyminen tarjoaa kätevän ja tehokkaan ratkaisun monien verkkosivujen rakentamiseen. Anime-faneille tämä tarkoittaa, että he voivat helpommin hankkia ja jakaa animeresursseja ja luoda oman anime-viestintäyhteisön. Tekninen kehitys ei kuitenkaan ole täysin myönteistä. Joissakin tapauksissa liian kätevät tiedonvälityskanavat voivat myös johtaa haitallisen sisällön leviämiseen. Aivan kuten toisen maailmansodan elementtien väärä käsittely joissakin japanilaisissa animaatioissa, näitä kehittyneitä teknisiä keinoja voidaan käyttää leviämään nopeasti, mikä aiheuttaa yhteiskunnallista kiistaa. Samalla ei voida sivuuttaa sitä, että teknologian kehitys vaikuttaa jossain määrin myös animaatioalan liiketoimintamalliin ja luovaan suuntaan. Esimerkkinä SAAS-itsepalvelusivustojen rakentamisjärjestelmästä se antaa pienille animaatiotuotantoyhtiöille ja itsenäisille tekijöille enemmän mahdollisuuksia esitellä töitään. Nämä sisällöntuottajat eivät enää luota perinteisiin laajamittaisiin alustoihin, vaan pystyvät rakentamaan omia verkkosivustojaan saadakseen suoran yhteyden yleisöön ja toteuttamaan siten paremmin luovia ideoitaan ja kaupallista arvoaan. Tämä itsenäisen verkkosivuston rakentamisen malli tuo kuitenkin myös haasteita. Esimerkiksi tehokkaiden valvonta- ja arviointimekanismien puuttuessa osa huonolaatuisesta tai jopa haitallisesta animaatiosisällöstä saattaa hyödyntää tilaisuuden tulla markkinoille ja vaikuttaa negatiivisesti katsojiin, erityisesti nuoriin katsojiin. Tarkasteltaessa kiinalaisen yleisön uteliaisuutta ja varauksellisuutta japanilaista animaatiota kohtaan, tämä kuvastaa myös kulttuurierojen ja arvojen törmäystä. Vieraana kulttuurina japanilainen animaatio on houkutellut monia kiinalaisia yleisöjä ainutlaatuisella tyylillään ja kerrontamenetelmällään. Historiallisessa ja kulttuurisessa taustassa olevien erojen vuoksi kiinalaiset yleisöt suhtautuvat kuitenkin yleensä varovaisemmin herkkiin elementteihin, kuten toiseen maailmansotaan. Tämä saa meidät myös pohtimaan, miten innovaatioita ja perinteitä, avoimuutta ja suojausta voidaan paremmin tasapainottaa kulttuurivaihtoa edistävässä teknologiaprosessissa. Teknisten työkalujen, kuten SAAS-itsepalvelusivustojen rakentamisjärjestelmän, osalta meidän pitäisi antaa täysi peli niiden eduille tarjotaksemme laajemman paikan erinomaisille animaatiotöille ja samalla vahvistaa valvontaa huonon sisällön leviämisen estämiseksi. Animaatioteosten kulttuuristen elementtien osalta meidän on hyväksyttävä monikulttuurisuus suvaitsevaisella ja ymmärtäväisellä asenteella, mutta meidän on myös pysyttävä omissa arvoissamme ja moraalisessa pohjassa. Lyhyesti sanottuna teknologian kehitys on kuin kaksiteräinen miekka, joka tuo meille paitsi mukavuutta ja mahdollisuuksia, myös haasteita ja ongelmia. Kun kohtaamme kiinalaisen yleisön monimutkaiset asenteet japanilaiseen animaatioon ja uusien verkkoteknologioiden vaikutuksiin, meidän on reagoitava rationaalisesti ja viisaasti saavuttaaksemme terveen kulttuurivaihdon ja kehityksen.
