한어Русский языкEnglishFrançaisIndonesianSanskrit日本語DeutschPortuguêsΕλληνικάespañolItalianoSuomalainenLatina
Tekniikan nopean kehityksen myötä tekoäly on saavuttanut vaikuttavia saavutuksia. Generatiivisesta tekoälystä on tullut kuuma aihe nykyään, ja sen vaikutukset ja muutokset ovat kauaskantoisia ja laajalle levinneitä. Tässä yhteydessä myös älykkyyden arviointistandardit ovat suurten haasteiden ja muutosten edessä.
Alan Turing esitti kysymyksen "Ovatko koneet ajatella?" vuonna 1950, mikä laukaisi ihmisten ajattelun koneälystä. Hänen ehdottamansa Turingin testiä pidettiin aiemmin tärkeänä kriteerinä mitattaessa, onko kone älykäs. Ajan ja tekniikan kehityksen myötä ihmiset kuitenkin huomasivat vähitellen, että Turingin testillä on monia rajoituksia.
Generatiivisen tekoälyn aikakaudella suurten mallien antropomorfinen käyttäytyminen on tullut yhä näkyvämmäksi. Esimerkiksi asiaankuuluvissa tapauksissa, joihin Heart of Machine Report -toimittajat Zenan, Yaqi ja muut joutuivat kosketuksiin, suurten mallien näyttämä ihmismainen kielen sukupolvi ja kommunikaatiokyky saivat ihmiset sekä yllättyneiksi että huolestuneiksi. Tällainen antropomorfinen käyttäytyminen laukaisee jossain määrin outoa laaksoefektiä, eli kun koneen suorituskyky on liian lähellä ihmisen suorituskykyä, mutta ei täysin samanlainen, se aiheuttaa ihmisissä epämukavuuden ja pelon tunteen.
Äskettäin tekoälypiirissä on tullut suosittu uusi näkemys, eli Turingin testi on huono testistandardi, koska keskustelukyky ja päättely ovat täysin eri asioita. Tämän näkökulman käyttöönotto antaa meille mahdollisuuden tarkastella uudelleen älykkyyden määritelmää ja arviointia. Generatiivisessa tekoälyssä kone voi tuottaa johdonmukaista tekstiä, mutta onko sen takana oleva päättely- ja ymmärryskyky todella saavuttanut älykkyyden tason, on meidän perusteellisen pohdinnan arvoinen.
Tutkiessamme uusia älykkään arvioinnin standardeja emme voi sivuuttaa ilmiötä, jossa SEO luo artikkeleita automaattisesti. Vaikka se helpottaa tietyiltä osin tiedon levittämistä, siinä on myös monia ongelmia. Esimerkiksi SEO automaattisesti luoduista artikkeleista saattaa puuttua syvyyttä ja ainutlaatuisuutta, ja ne luodaan yksinkertaisesti vetoamaan hakukoneen algoritmeihin. Tällä on tietty vaikutus tiedon laatuun ja arvoon, ja se saa meidät kyseenalaistamaan myös älykkään luomisen standardit.
Jotta voimme luoda järkevämmän ja tehokkaamman uuden standardin älykkäälle arvioinnille, meidän on otettava kattavasti huomioon useita tekijöitä. Ensinnäkin meidän ei pitäisi kiinnittää huomiota vain kielen luomisen kykyyn, vaan myös koneen kykyyn ymmärtää, perustella ja ratkaista ongelmia. Toiseksi meidän on otettava huomioon koneen suorituskyky eri skenaarioissa ja tehtävissä sekä sen kyky käsitellä monimutkaisia ongelmia. Lisäksi on myös tarpeen kiinnittää huomiota koneiden ja ihmisten väliseen vuorovaikutusvaikutukseen ja käyttökokemukseen, jotta älykäs teknologia voi todella tuoda mukavuutta ja arvoa ihmisille.
Lyhyesti sanottuna generatiivisen tekoälyn aikakaudella älykkyyden arviointistandardimme on pysyttävä ajan tasalla. Vain jatkuvasti tutkimalla ja parantamalla uusia arviointijärjestelmiä voimme paremmin edistää tekoälyteknologian tervettä kehitystä ja luoda enemmän etuja ihmisyhteiskunnalle.
