한어Русский языкEnglishFrançaisIndonesianSanskrit日本語DeutschPortuguêsΕλληνικάespañolItalianoSuomalainenLatina
kolme maata, iso-britannia, ranska ja saksa, tekevät yhteistyötä yrittääkseen jättää jälkensä kuudennen sukupolven lentokoneiden alalla. yhdessä he aloittivat "gcap"-projektin ja haaveilivat seuraavan sukupolven hävittäjien rakentamisesta. tämä ei kuitenkaan ole vain tekninen kilpailu, vaan pikemminkin poliittinen peli, johon liittyy kansallisia etuja, taloudellista kehitystä ja tulevaa strategista suuntaa.
saudi-arabian osallistuminen on noussut tämän kilpailun keskipisteeksi, ja sen riittävä taloudellinen takuu on avainasemassa hankkeen etenemisessä. saksa, kun sen yhteistyö ranskan kanssa oli päättymässä, päätti kääntyä "gcap:n" puoleen. tämä näytti olevan strategia siirtyä sotaan, mutta se oli itse asiassa tulevaisuuden teknologioiden tutkimista ja keräämistä. kuudennen sukupolven lentokonehankkeen kehityspolku on kuitenkin täynnä haasteita.
riittämätön t&k-kokemus ja teknisen ytimen puute ovat haitanneet projektin sujuvaa etenemistä. brittiyhtiön bae:n "storm"-projekti on käynyt läpi monia muutoksia ja lopulta luopunut alkuperäisestä ideastaan. japanilaisen mitsubishi heavy industriesin x-2 "mind" -teknologian demonstraatio ei myöskään onnistunut murtautumaan teknisestä pullonkaulasta ja lopulta korvattiin. "suuri koko" jäänyt "model aircraft" -tarralla. nämä kokemukset kertovat, että kuudennen sukupolven lentokonehankkeen kehityspolku ei ole sujuvaa.
rahan puute on myös suuri haaste hankkeelle. ison-britannian valtiovarainministeriö joutui tekemään vaikean valinnan uuden sotilasteknologian alalla gcap-hankkeen ja ydinsukellusvenehankkeen välinen kilpailu nousi hallituksen painopisteeseen.
"gcap"-projektin osallistujana japani on aina leijunut puolivälissä luovuttamisen ja investointien jatkamisen välillä. niiden teknologinen kasaantuminen ja riippuvuus yhdysvaltalaisista hävittäjistä ovat jättäneet heidät valinnanvaraan, kun yhdysvallat avaa kuudennen sukupolven lentokoneiden viennin, on mahdollista vetäytyä gcap-projektista ja siirtyä ostamaan yhdysvalloissa valmistettuja hävittäjiä.
nämä haasteet ja mahdollisuudet tulevat vähitellen esiin ihmisten edessä lähivuosina. miten saavutetaan ensimmäinen lento vuonna 2027, palvelu vuonna 2035 ja 300 lentokoneen osto iso-britannialta, italialta ja japanilta? tekniikan kehittyessä ja markkinakysynnän muuttuessa gcap-projekti voi tuoda uusia kehityssuuntia.
