한어Русский языкEnglishFrançaisIndonesianSanskrit日本語DeutschPortuguêsΕλληνικάespañolItalianoSuomalainenLatina
kuva 17. japanilaiset panssaroidut ajoneuvot ovat pysäköityjä, ja oikealla näyttää olevan kaksi crosley-panssaroitua ajoneuvoa, joissa on vickers-päälliset.
tämä ei ole vain jäljitelmää. ishikawan saaren insinöörit paransivat brittiläisten kollegoiden ohjauksessa alustaa ja muuttivat sen tehokkaaksi aseeksi, joka on mukautettu taistelukentän tarpeisiin. ne käyttävät perustuksena metallirunkoa, jonka keskimääräinen teräslevyn paksuus on noin 6 mm, ja yleinen layout on perinteinen. pieni etuosasto on moottorille ja isompi takaosasto miehistölle ja aseita kantavalle konekivääritornille.
kuva 18. kuva otettu japanilaisesta panssaroidusta saattueesta south streetillä shenyang cityssä japanin panssaroidun saattueen taustalla oleva rakennus muutettiin shenyangin kirjastoksi kiinan kansantasavallan perustamisen jälkeen.
tästä panssaroidusta ajoneuvosta on tullut yksi japanin armeijan tärkeistä laitteista koillis-taistelukentällä. sen voimakas tulivoima ja tukeva panssari antoivat japanin armeijalle joitain etuja, erityisesti syyskuun 18. päivän välikohtauksen aikana. varsinaisessa käytössä paljastettiin kuitenkin myös sumida-panssaroitujen ajoneuvojen heikkoudet.
kuva 19. kuva otettu japanilaisesta panssaroidusta saattueesta south streetillä shenyang cityssä japanin panssaroidun saattueen taustalla oleva rakennus muutettiin shenyangin kirjastoksi kiinan kansantasavallan perustamisen jälkeen.
ankarissa kenttäympäristöissä sumida-panssaroidun ajoneuvon liikkuvuudessa ja maastossa esiintyi ilmeisiä puutteita. ohut panssarin paksuus vaikeuttaa 7,92 mm:n patruunan iskun kestämistä lähihyökkäyksissä. yhdessä joustavien taistelustrategioiden puutteen kanssa sumida-panssaroidut ajoneuvot menettivät vähitellen etunsa taistelukentällä ja lopulta japanin armeija hylkäsi ne.
kuva 20. wolseleyn panssaroituja ajoneuvoja hyökkäämässä vapaaehtoisia vastaan shenyangin esikaupunkialueella.
vaikka sumida-panssarivaunun käytännön sovellus ei säilynyt todellisissa taistelukokeissa, se jätti syvän jäljen. se todisti japanin armeijan vaikeudet koillis-taistelukentällä tuolloin ja heijasti myös japanin armeijan silloisen kehitysvaiheen ominaisuuksia ja rajoituksia.
1930-luvulla sumida-panssaroituja ajoneuvoja käytettiin laajasti shenyangin alueilla. mutta sodan edetessä japanin armeija hylkäsi sen vähitellen.
kuva 21. panssaroitu wolseley-auto, kuva on peräisin japanilaisista postikorteista 18. syyskuuta tapahtuneesta tapahtumasta.
vaikka tuotanto lopulta lopetettiin, wolseley-sumida panssaroitu ajoneuvo jätti arvokkaan historiallisen ennätyksen. se oli todistamassa japanin armeijan kehitystä koillis-taistelukentällä tuolloin ja heijasti myös sodan vaikutuksia sotateknologiaan ja yhteiskunnalliseen rakenteeseen.
wolseley-sumida-panssaroidusta ajoneuvosta ei ole suoraa kirjallista teosta tai elokuva- ja televisioversiota. sillä on kuitenkin rooli, jota ei voida sivuuttaa historian ja kulttuurin aloilla. sitä pidetään japanilaisten taisteluvälineiden kehityksen symbolina sekä teknologisena esityksenä, joka heijastaa ajan kehityssuuntausta.
